perjantai 29. tammikuuta 2010

Tammikuun loppu



- Sisaret,veljet,
pienet tiukuttajat
pakkaspuun oksilla
Tammikuun usva-aamun
kuristavassa kylmyydessä_

Sama viima meitä hyytää
sama uhka edessämme,
sama epävarmuus.

Mutta lauletaan
pienet sisaret ja veljet,
lauletaan kähein kurkuinkin,
lauletaan
uskoa uuteen päivään
Kevään lämpöön!

-----Maaria Leinonen-----





- Vahvoin huurrepitsein
vaatetettu metsä.
Kaunis ja viluinen .

Miten se jälleen toi mieleeni sinut.

Äänesi, etäisen läheisyytesi.

Ja taas viluinen värähdys
käy lävitseni.

Miksi yhä pidän kiinni
muistostasi.
talven kylmyyttä henkivästä.

-----Maaria Leinonen-----

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että joku löytää kauneutta tammikuustakin. Minusta parasta tammikuussa on juuri sen loppu : )

    VastaaPoista
  2. No oikeesti niin minustakin.
    Tammikuu on vähän tylsä :)

    VastaaPoista

Kiva kun ajattelit kommentoida, se ilahduttaa aina :)
Kiitos!