perjantai 29. tammikuuta 2010
Tammikuun loppu
- Sisaret,veljet,
pienet tiukuttajat
pakkaspuun oksilla
Tammikuun usva-aamun
kuristavassa kylmyydessä_
Sama viima meitä hyytää
sama uhka edessämme,
sama epävarmuus.
Mutta lauletaan
pienet sisaret ja veljet,
lauletaan kähein kurkuinkin,
lauletaan
uskoa uuteen päivään
Kevään lämpöön!
-----Maaria Leinonen-----
- Vahvoin huurrepitsein
vaatetettu metsä.
Kaunis ja viluinen .
Miten se jälleen toi mieleeni sinut.
Äänesi, etäisen läheisyytesi.
Ja taas viluinen värähdys
käy lävitseni.
Miksi yhä pidän kiinni
muistostasi.
talven kylmyyttä henkivästä.
-----Maaria Leinonen-----
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanaa, että joku löytää kauneutta tammikuustakin. Minusta parasta tammikuussa on juuri sen loppu : )
VastaaPoistaNo oikeesti niin minustakin.
VastaaPoistaTammikuu on vähän tylsä :)