Helmikuun lopussa

Heleästi helähti helmikuu lähelle loppuaan,
juurihan se vasta alkoi.
Kohta siirrytään maaliskuun myötä kevääseen keikkuen, talven ja kevään otellessa kumpi saa voiton,
kumpi antaa periksi.

- Elämän virrallamme
jokainen vuosi
vie meidät erilaiselle
matkalle:
Myrskyyn ja tyveneen
sumuun ja kirkkaaseen
kuohuun ja suvantoon.
Mutta valo ja pimeys
lumi ja vehreys
kukat ja perhoset
linnut ja perhoset
maaemon makeat annit
auringon hyväilyt
vuodenaikojen kiertokulussa
alati palaavat
kuin rakkaat uskolliset
ystävät
koskaan pettämättä
luottamusta. -

----Tuntematon ----

Eilen oli aivan ihana päivä aamulla, heti auringon noustua suuntasin
kohti maaseutua, ajelimme ystävän kanssa niitä näitä, auringonpolkuja,varjojen leikkejä
seuraten.

Lunta pursuaa tien varret pehmoisinaan, pumpulisine reunuksineen.
Upottavaa, kaunista valkeaa lunta, jota kauan syksyllä odotettiin.
Antaa lumen olla, kyllä se siitä sulailee kesään mennessä, ainakin niin se aina on tehnyt.
Pidän lumesta, pidän auringosta, sen mukavasti leikkiessä timantein koristelemillaan hangilla.

Mielelläni kuljeksin myös Kymijoen rantoja siellä täällä,
usein astelen sulille vesialueille sorsia katsastamaan, reppanoita rohkeita kylmän talven viipyjiä.

Jo aivan pian, hyvinkin, kuukauden kuluttua saamme ehkä nähdä myös paluumuuttajia,
laulujoutsenia joella, nokikanojen ja härkälintujen myöhemmin seuratessa huhtkikuussa.

Kevään kynnyksellä on hyvä olla, aina se antaa uutta toivoa ja uskoa uuden syntyyn.

Näissä tunnelmissa, kevään jännittävässä odotuksen tunteessa on hyvä tulla kotiin,
istua rakkaan kissa hyrrätessä jaloissa ja kerjätessä huomiota.

Kiitos teille lukijat  ja satunnaiset virailijat monista, monista kommenteista postauksiini,
Iloa helmikuun viimeisiin päiviinja odotetun kevään aavistuksia rintaan.
P.S
Kiitän myös niin monia ihania ihmisiä osallistumisesta arvontaani,
joka jatkuu siis yhä vielä viiikon ja päivän Tässä postauksessa.

Nyt tässä välissä piipahdin Kauniissa Katin korussa.
Häneltä sain ihanan tunnustuksen, joka on tarkoitettu blogeille joilla on korkeintaan
200 lukijaa, joten kiitos hänelle, vaikka lukijamääräni on nyt hiven yli, haittaako se ketään, kiitos Kati!
En ala myös tätä jakamaan eteenpäin, eli se on kaikille myönnetty, olkaa hyvät!
♥ Katin blogissa siis kannattaa käydä ihastelemassa kauniita koruja, ovat todella ihania.

♥

♥

Terkuin Seijastiina
 


 


 

Jos minä saisin valita...

Haasteen vastaukset kuvaa niitä arvoja

mitä kukin pitää itselleen tärkeänä itselleen ja hyvälle elämälle,

haaveita on hyvä olla, leikkimielinen haaveleikki,

joka tuskin koskaan toteutuu,

mutta nämä asiat tuli ensimmäisenä vaan mieleeni.

Haasteen sain blogiystävältäni:

Aikaketherinelta, blogista: Pieniä sanoja.

Eli jos minä saisin valita:

Maailmassa ei olisin sotia, ne olisi kiellettyjä,

samoin ihmisten väliset ilkeydet, riidat, jotka 

ovat ihan turhia.

Kaikilla olisi rahaa riittävästi, ei liikaa,

mutta että pärjää.

Myös  asunnottomia ei saisi olla,

jokaiselle pitäisi olla oikeus omaan asuntoon.

Myös vuokraasuntojen hinnat ei saisi olla niin korkeita.

Ja kaikilla pitäisi olla viimeisellä hetkellään

ystävä vieressä.

Jos minä saisin valita...

pahuus ja julmuus olisi kiellettyä

myös eläimiä kohtaan,

ja niistä seuraisi ankarammat tuomiot,

kuin mitä tähän asti.

Eikä vaan "silitellä" päätä, 

että hups, sattupa nyt vahingossa yks pannallinen susi tapettua j.n.e

Jokaiselle löytöeläimelle määrättäisiin myös koti tai kelvollinen

hoitopaikka, ei mikään löytökoti,

vaan koti ♥

Jos minä saisin valita,

elämä olisi kuin paratiisissa

mutta nämähän ovat vain haaveita.

Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme,

me ollaan ainutlaatuisia.

♥

♥

Mennyttä ja tulevaa

Heipparallaa täällä sitä taas ollaan!
Mona naukaisee terkut ja me yhdessä kiitämme kaikkia ihania ihmisiä kommenteista
ja sitten niiiiiiin kivoista kommenteista!

Tervetuloa myös uudet lukijat!
On hyvä olla täällä taas!
Mona Murmeli Marjutin kissan kanssa ollaan viikkotolkulla
sahattu Heinolan / Vuolenkoski väliä,
ja elämä maistuu kissalle kuin varaemännälle.
Kesä on tähän asti ollut leppoisa ,mitä nyt väliin rankkoja ukkosia salamoineen,
yritti päälle tulla, mutta niistä viis, maa tarvitsee sateensakin.
Luonnonvoimat on upeaa katsella, kun niille emme mitään voi.
Sateisena päivänä pelataan sisäpelejä, esim. korteilla seiskaa, 
ja tietysti perhoskorteilla, kuten arvata saattaa, kun on kyse Seijastiinasta.

Ja Mona se on nauttiut myyräpaisteja päivittäin, kantaen minullekin tarjolle,
vaan itse kyllä pidän enemmän ,esim. marjoista.
Nyt on luoja antanut meille satoa yllin kyllin,
mustikkaa ,mansikkaa, vadelmaa, ihan kaikkea riittämiin.
Onhan niistä herkkuja tehty jos jonkinlaista, parasta mansikkakakun jäljeen
on kuitenkin mummon mustikkapiiras, eikös vaan?

Ohessa linkki reseptiini ja sitäpä minäkin toissapäivänä tekasin :Mustikkapiirakka pullataikinalla
Ostin  juuri myös pari kiloa avomaankurkkuja, niitä ei itellä kasva, mustaherukanlehtiä kyllä,
saan puskasta suoraan tölkkiin,

kun huomenna kurkut säilön,
ja ihan tällä ohjeella, ohessa linkkini :Valkosipuli maustekurkut
Perhosbaarillani myös on ihan ruuhkaksi asti asiakkaita ollut, 
suruvaippoja, amiraaleja, 'liuskoja', 'neitosia'...
Ritariperhosenkin sain ilokseni nähdä oikein kunnolla,
siihen se yks kaunis, kuuma kesäpäivä pysähtyi eteeni hiekkatielle,
että otapa nyt kuva, Seijastiina, kun sitä niin kovasti olet toivonut.

Ja minä otin kuvaa toisensa jälkeen, ja  ritariperhosen toukkiakin ikuistin rannalla ,se oli toinen kerta kylläkin..

Sitten voidaankin Mona kanssa lähteä vähän kierrokselle ,
mitä on nähty ja kuultu pihapiirissä maalla, ja lähistöllä, sekä että järvellä,
ja lammella,
ilman suurempia selityksiä ensin Heinolassa nähtyä:

Joutsen kaipaa kaveriaan, joka on poissa, en tiedä missä?

Järvellä on leppoisaa.

Kanadanhanhia.

Lokinpoikanen lammella.


Sitten mennään maalle Vuolenkoskelle ja pihapiiriin mökille:

Näkymä kuistilta.

Pihalla kukkii syyskukkia, tässä muutamia:

Kuunlilja

Oranssi krassi

Keltainen krassi

Kaunopunahattu

Verenpisara

Kesäpäivänhattu

Punaherukka

Siinä ripaus meidän kesää, nyt uusia tuulia kohti!

Ihania on olleet kesäpäivät leppoisia, yöt kuumia,
Nyt jo hiukan viilentyneitä öitä.
Elokuussa on jotain unenomaista, aamulla aikaseen sumua pellon yllä, 
saattaa sumun hälvetessä nähdä upeita hämäkin seittejä.
Kuulla kurjen kutsua.

Ollaan ihan iloisia ja nautitaan jäljellä olevasta kesästä.
Kiitos jos jaksoitte tänne asti seuranamme kesän muistoja selata.
Hyvää ,antoisaa elokuuta hyvät kaverit!

Lauantaiaamun mietteitä

Heipsistä vaan kaikille lukijoilleni ja muutenkin mukaville ihmisille.
Kiitän oikein lämpimästi monen monista kommenteista jokaiseen kolmeen blogiini.
Olette ihania kun jaksatte kevätkiireitten keskellä muistaa iloisilla
hyväntuulisilla kommenteilla!
Ruusu siitä teille kaikille tässä olkaa hyvät!

Monalta myös terkut, se innoissaan juoksee mökillä puusta puuhun. 

Niin se vaan kevät on jo pitkällä,
yhtääkkiä luonto on puhjennut kukkaan, tuomet tuoksuu joissain paikoin
kuten meillä mökillä.
Harmi kun en muistanut kuvaa ottaa!
Äitien päivätkin meni niin sukkelaan ja mukavasti, että huhheijaa tätä kevättä ♥
Pikkulintuseni joka on jo 30 vuoden ikään ehtinyt muisti vanhaa äitiään
kipaisemalla mökille iloksemme.

Tytär muisti ihanilla joutsenilla ,tietäen ,että niitä rakastan!
Värit vaihtuu kauniisti toisessa, sinisen, vihreän, keltaisen ja punaisen lailla.
Ihana!
Mökillä on pitänyt kiirettä,on se jännää miten mökillä onkin aina puuhaa.
Niin sitä riittää että pitänee kesälomalle jäädä määrittelemättömäksi ajaksi.
Päivittelen harvemmin nyt blogeja, mutta en kuitenkaan lopeta!
Sitä se tuleva kesä on, senhän jokainen tietää, ette malta kuin ulkona olla,
ehkä sateisena päivänä sitten postaillaan.
Mutta kuvia on reppu taas pullollaan, vaikea valita mitä tänne laitan,
mutta kun kasvit ei vielä kukoista puutarhassani, hiukan muuta, olkaa hyvä:
Kangasperhonen

Suruvaippa, hiukan jo väsynyt vanha, antoi jopa koskettaa ...

Västäräkistä vähäsen...

Peipon laulu herättää meidät aamuisin, on se niin somaa..

Koko talven kaipaamani punatulkut tuli mökille tervehtimään.

Sintiainen valloittava pippurinen lintu.
Myös kirjosieppo jo saapui alusta viikon, kuvat vaan oli heikot, ette tohdi laittaa tähän.

Tavit jonossa rannalla. 

Metsäjänis on aika vaalea vielä, mutta ilonamme pellolla karkeloi kahden kaverin kera, kuten viimekin kesänä, ajan sen pois aina tuolta tieltä, ettei autot huristele päälle.

Miehen kouran kokoinen rupisammakko löytyi puuseehen matkalla. 

Mustaherukka puhkesi lehtiin yhtä äkkiä.

Valkovuokot kukkii, sinivuokot jo lopettaen kukinnan. 

Kielossa on nuput jo kuumalla aurinkoisella paikalla mökin kupeessa.

Rentukat kukkii.

Esikot kiinnostaa sitruunaperhosta 

ja mustikanvarret joissa on jo kukkia osittain.

Tässäpä kuulumisia monin kuvin,kun en tiedä koska seuraavan kerran tätä blogia päivitän.
Tulihan noita kuvia, mutta tulkoon pian alkavan kesän kunniaksi ♥
Iloista kevättä ja kaunista tulevaa kesää hyvät ihmiset!
Riennän kohtapuoleen vierailuille ja katsomaan mitä teille kuuluupi!

T
Seijastiina ja Mona ♥






 

Maaliskuun loppu

Maaliskuu alkaa lähennellä loppuaan,

viimeistä edelliset päivät ainakin ovat olleet

huiman kylmiä,

jotta näpit jäätyy.

Hampaat irvessä(ihme sana muoto)

kuitenkin muutamia kuvia tahtoo räpsiä.

Aurinkoakin ja lämmintä on kyllä maaliskuuhun mahtunut,

ja toivotaan, että aurinko edes huhtikuussa

alkaa lämmittää sulattaen valtavia lumimääriäkin.

Pitemmittä puheitta lämpimämpää huhtikuuta

odotellessa hieman kuvia maaliskuusta.

Sain myös tunnustuksen

Vuodatuksen blogista 

Kiitos!

Mutta jo näihin kysymyksiin vastanneena

en nyt enää toista itseäni.
Tunnustus tuli siis minulle 
Tähän blogiini luonnosta

Mutta kiitos mielenkiinnosta blogiani

kohtaan ,arvostan sitä kovasti,

enemmän kuin arvaatkaan.

En jaa myöskään eteenpäin,

tämä jo niin monella onkin.

Toivotan iloista maaliskuun loppua!