Saittalahden laavulla

Syksyisin on mukavaa, kun puut kellastuu
lähteä luontoretkille,
metsään, rannoille, kallioille.
Kuumakesä alkaa olla ohi ,illat jo ainakin viilentyy,

me lähdemme laavulle.
Kuten jo aiemminkin olen kertoillut,
täälläpäin on ainakin kolme laavua, missä matkamies saa levähtää.

Saittalahden laavu yksi niistä.
Laavu on rantakalliolla upean maiseman

ja järven rannalla.
Matkamies saa makkaransa paistaa,
luonnonhelmassa, rannalla istuskellen.
Autolla pääsee vähän matkan päähän, 
myös huonokuntoisempi,tai veneellä kiertää vesitse

järvellä olija.
Tälläkertaa liikumme autolla,
Tiemme on hauska *serpentiini* tie

kiemuroineen.
Autolta matkaa noin kymmenen minuuuttia metsätietä laavulle.
Siis vähällä vaivallakin pääsee luonnonrauhaan,
rannoille ja upean maiseman ääreen.
Tälläkertaa meillä ei ollut makkaroita,
mutta joskus, kuten tänä iltapäivänä riittää

meille tämä retki yhdessä ja kauniit maisemataulut luonnossa.
Joskus käymme keväälläkin, 
jäiden lähtöä seuraamassa,
kun ensimmäiset sitruunaperhoset leijjuvat riemuksemme.

Tänään näin,
palaamme Saittalahteen varmaankin vielä syksymmällä.