voin nähdä kaikenlaista mukavaa,
kukahan ne siihen unohti?
Lanttuperhosenkin, vielä viimeiset kukat
Ja tämä reipas kookas yökkö, lienee siniritariyökkönen, joka lämmitteli punaisen tupamme seinällä.
Kunnon pötkylätoukan,
torstai 19. elokuuta 2010
Matkalla metsänkätköihin
Matkallani metsään,
voin nähdä kaikenlaista mukavaa,
tomaatteja kannolla,
kukahan ne siihen unohti?
Värikkäitä lehtiä ,puolukoita.
Lanttuperhosenkin, vielä viimeiset kukat
tarkastaen.
Ja tämä reipas kookas yökkö, lienee siniritariyökkönen, joka lämmitteli punaisen tupamme seinällä.
Kunnon pötkylätoukan,
kuka tunnistaa?
Ja hauskat maitohorsman sydämelliset terveiset.
voin nähdä kaikenlaista mukavaa,
kukahan ne siihen unohti?
Lanttuperhosenkin, vielä viimeiset kukat
Ja tämä reipas kookas yökkö, lienee siniritariyökkönen, joka lämmitteli punaisen tupamme seinällä.
Kunnon pötkylätoukan,
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana tuo maitohorsma =)
VastaaPoistaTrina, se on kyllä hauska, noita höytyviä lentelee nyt, ovat kyllä monenmuotoisia.
VastaaPoistaKukkia on luonnossa mielestäni aika vähän nyt jo, voikukkain kumma kukkii uudestaan tosin meillä :)
Oi, puolukat alkavat kypsyä! Juuri mietin, että pitäisi (tai saisi!) pian lähteä lasten kanssa marjametsään. Jos vaikka pienet sangolliset puolukoita...
VastaaPoistaSuloinen maitohorsmasydän! Kyllä metsästä voi löytää kaikenlaisia ihmeitä.
Lumiomena, puolukat alkaa kypsyä, mutta tämä mulla on kuuma paikka, mökin nurkalla, missä kasvaa myös tomaatit ja kypsyy, niin, Matti unohti kypsät tomaatit kannolle, kun kävi kastelemassa, ei kovin paljon siis puolukkaa liene tule, mutta ekoista aina pitää kuvaa ottaa, se on sellasta, juu ;D
VastaaPoistaMetsäretkeni jatkuu huomenna...
Onpa jälleen ihastuttavia kuvia!
VastaaPoistaMakee mato, joka taitaapi olla jonkun perhosen toukka.
Viihtyisää iltaa!
Tarina, nii joo juu, minkähänlainen kaunotar tuostakin vielä tulee, tuosta toukasta?
VastaaPoistaHarmitus, kun pit lähtee pois mökiltä, olisin kernaasti jäänyt seuraamaan, mitä tuosta vielä kehittyy, muttaa jospa huomenna mennessä taas sinne, odottaa vaikka ylläri.. toivon :D
Kauniita kuvia =) samaten nuo aurinkoiset auringonkukka-kuvat ed. postauksessa.
VastaaPoistaHerttaisen sydämen on maitohorsma osannut vääntää.
Mukavaa loppuviikkoa!
Irma,kiitos kovasti.
VastaaPoistaLuonto on ilo, nautitaan siitä :D
Mukavaa viikonloppua myöskin Irma.
moi seijastiina ja on kiva kun olet laittanut uusia kuvia blogiisi.mukavaa syksyä ja paljon terveisiä .Terveisin heidi ,taneli ja kissat nipsu ja pikku ronja.
VastaaPoistaMoiks Heidi!
VastaaPoistaOn ilo kuulla sinusta taas ja kissoista, oikein kiva, että kävit täällä pitkästä aikaa.
Oikein iloista, hyvää syksyä, kirjoitellaan meiliä :D
Ihana horsmasydän! Kuvissasi näkyy jo syksyn ensi merkit, punehtuvat puolukan posket. Toivotaan raikasta ja aurinkoista syksyä. Hyvää viikonvaihdetta sinulle.
VastaaPoistaValokin värsyjä, se on kyllä hauska, tuo horsmasydän, ja jeps, kyllä puolukkaiset kypsyy, päältä ensin, punertavat marjat on kivoja kuvata.
VastaaPoistaKiitos kovasti toivotuksista ja leppoisaa, rauhaisaa viinkonloppua myöskin sinulle :)
tuohon kannolle voisi istahtaa ja silmät aurinkoa kohti siristellen herkutella punaposkisia tomaatteja...
VastaaPoistaManna, niin voisi, siitä näkee paljon, se onkin lempikantoni, katselen järvelle, ja tomaatteja kasvaa vieressä, siis kasvaakin ihan, polku vie metsään, ja vaikka mitä :)
VastaaPoistaPuolukat, hämähäkin seitit, kaikki ne ovat metsän upeita aarteita, oletko sinä unohtanut tomaatit kannolle?
VastaaPoistaMaria, niin se onkin, metsä on täynnä aarteita, kameralle ennenkaikkea.
VastaaPoistaNoh, minhän se olin, kun unhoitin, juoksin tuossa perhosen perässä :D