lauantai 21. elokuuta 2010

Herra Amiraali

Minulla siis on nuo edellisessä postauksessa
mainitut tomaatit
kasvamassa säkissä aurinkoisella paikalla, 
siis todella kuumalla paikalla,
jossa kasvaa komeita koivuja,
niitä linnun laulupuita,
missä peipponen kesäisin lauloi,
päivät pitkät ja yöt.

Niin usein, joka toinen päivä viimeistään
on vaan lähdettävä kastelemaan tomaatteja
arkipäivinäkin kaupungista,
No niin nyt en kerro aina niistä tomaateista,
vaan,
toiseksi rakkaasta perhosesta,
elikkä
Herra amiraalista.

Jokaikinen kerta, kun katson koivunrunkoon
tomaattijeni takana,
mihin tomaattini nojaavat, 

on tämä komea amiraali.
Jo tuvan nurkalta,
polulta,kaukaa huomasin sen

ja ilahduin!
Siinä se vartioi taas tomaattejani,
samassa puussa,kuin niin monet kerrat tänä kesänä,


koivussa!
Ilahduin, tietenkin!
Suruvaippoja en enää nähnyt,
ehkä huomenna,
mutta toisaalta on sadetta luvannut,
haikeaa on se, 
että pian on perhosten aika mennä levolle,
ja amiraalitkin , vaeltajat,
liihottelee lämpimämpiin etelään..siis minne etelään,
jään aina miettimään?
















10 kommenttia:

  1. Amiraali on ihana perhonen, toivottavasti tapaamme vielä. Sulla on hieno vartija tomaateillesi siellä ;)

    VastaaPoista
  2. Elisa, niinhän se on ihana, suruvaippaa tässä oottelen, ja varmasti vielä amiraalejakin näkyy, on upea aamu :D

    VastaaPoista
  3. Kaunis perhonen! Kuinka kauniilta se näyttää koivunrunkoa vasten!

    VastaaPoista
  4. Maria, on se kaunis, näitä perhosia on aina ilo kuvata :)

    VastaaPoista
  5. Komea on Amiraali! Hienot värit omaava perhonen, yksi myös minun suosikeistani, en vain ole tänä kesänä vielä tavannut. Kaunis ja komea perhonen tomaattejasi vartioimassa.

    VastaaPoista
  6. Hei seijastiina! Olit käynyt blogissani, kiitos paljon siitä.
    Hassua, on mennyt koko kesä ilman blogimaailmaa....mihin se aika taas katosi. Jotenkin samanlailla varmaan kun kohta katoaa kaikki perhosetkin-sen huomaa niin selvästi vasta sitten kun se on jo mennyt.
    Syksyn saapuessa joutaa (toivottavasti) istumaan taas sisälläkin:) Palataanhan uudestaan näissä merkeissä, sinulla on kaunis blogi!

    VastaaPoista
  7. Hannelen paratiisi, Sisko ja keijukainen, kiitos vierailusta, mukavaa että piipahditte.
    Kesä menee menojaa, kuten pian perhosetkin, en ole tavannut enää suruvaippaa, mutta empä ole kokoaikaa mökilläkään.
    Amiraaleja pari kipaletta vielä liihotteleen, ja liuskaperhonen.
    Syksyllä ja talvenkin tullen on aikaa kertailla kesän muistoja ja istua koneella.
    Mukavaa sunnuntai iltaa kaikille kävijöille :D

    VastaaPoista
  8. Kaunis amiraali. Ei sielläkään tomaatit punastu vielä, ei täälläkään.

    VastaaPoista
  9. Markka, osa punastuu jo tomaateistani, yhden jo poimin syötäväksi, välillä parikin.
    Amiraali on kaunis, se on terhakka vartija tomaateille, taas se nökötti samassa kouvissa suurn osan ajasta, jos ei ollut baarissa, mutta kyllähän tuo paikka on kuumin kohta puutarhassani :D

    VastaaPoista

Kiva kun ajattelit kommentoida, se ilahduttaa aina :)
Kiitos!