Vääriä kissoja ja linnun laulua

Mona ei kestä minun alituista kuvaamistani.
Kuten huomaatte, kovin on kiukkuisen oloinen neiti.
Mona on myös viisas kissa,senhän jo tiedämme kyllä.
Joskus olen varma että se ymmärtää meidän puhetta.
Ja joka ikinen sunnuntai aamu mökillä,
ihan ennenkuin aletaan pakatakaan
kaupunkiin lähtöä varten,
se tietää!
Tänään jahtasin väärää kissaa kuusikossa,
kyllä siinä varmaan oli Moonalla naurussa pidättelemistä,
Kun aurinko ja kuusikon varjot vääristi naapurin kissan
värit,
jotta luulin sitä Moonaksi, ja yritin ottaa kiinni.
Kissa meni aina vähän matkan päähän
ja jäi tuijottamaan,
mitä ihmettä oikein aion!
Silmälasitkin jäi sisälle!
Sitten se meni menojaan,
ja Moona makasi oikosenaan terassilla,
kuin olisi siinä aina maannut.
Siis kyllä se teeskenteli ja varmasti nauroi makeasti partaansa :)



Hohhoijaa, kaupunkiin on lähdettävä välillä,
nyt jo aikasemmin, iltavuoron takia.
Ja Moona teki katoamistempun kaiken lisäksi,
se siis tietää!
Ei siinä auta kuin odotella ja
yrittää olla Moonaa viisaampi.
Naksulaatikon heiluttelu ei tehoa enää,
Moonaa ei huijata!



Yöllä lauloi mustarastas läpi yön,
ei joutanut maate lintu edes mennä.
Aamulla saimme kuulla satakielen laulua,
niin innoissaan lauleli kuusikossa.
Kun kuulee satakielen laulun,
on kaiken kuullut.
Ihanaa!



Kalliokielot täytti pellon pientareen ,
kun kissaa katsastelin.
Sieniäkin näkyi maassa muutama mitä lienevätkään.
Moonakin löytyi jo kohta,
Päästään matkaan,
ja kaupungissa kissakin malttaa nukkua nyt.
Ensiviikolla vaikka tiistaina ostetaan kesäkukkia
punaista ja valkeaa suunnittelemme,
ja viedään mökille ,Matti teki upeat kukkalaatikot,
josta kerron sitten! :)