perjantai 9. heinäkuuta 2010
Omia polkuja
- Tie niin kaunis,
kätkössä,
yrittää kulkea sen näköisenä kuin ei mikään.
Ikiaikaikaiset koivut,
painumat, polveilut. mutkat.
On kuin hymniä soitettaisiin.
Tätä en näytä kenellekään,
tämän pidän itse -
------Helena Anhava------
Tunnisteet:
luontopolkuja,
Runoja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun ajattelit kommentoida, se ilahduttaa aina :)
Kiitos!