keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Pienet


Näitä maaäidin pienimpiä:
kodiksi riittää
pikkuruinen koivunlehti
kääriytyä.
Kodiksi riittää
parinsentin kotelokehto
nukkua
arktisen talven yli.



---- Maaria Leinonen ----
Lähettänyt seijastiina klo 10/20/2010 01:08:00 ip.
Tunnisteet: , , ,

18 kommenttia:

  1. Anonyymi20. lokakuuta 2010 klo 13.30

    On se ihmeellistä, että noin pieni hyönteinen selviää lehteen kääriytyneenä kylmän talven yli t. Aili-mummo<3

    VastaaPoista
  2. seijastiina20. lokakuuta 2010 klo 13.45

    Aili-mummo, ihmeitä on paljon, toivottavasti sitten lumivaippa nämä pienet suojelee ♥

    VastaaPoista
  3. Markka20. lokakuuta 2010 klo 14.05

    Poutaa ennustavat vielä, tähän vuoden aikaan tietää varmaankin pakkasta. Siispä suojaan lehtikasaan hop hop.

    VastaaPoista
  4. seijastiina20. lokakuuta 2010 klo 15.42

    Markka, lehtikasaan siis pian, ettei kylmä kangista :)

    VastaaPoista
  5. -Asta-20. lokakuuta 2010 klo 17.40

    Ihanat pikkuriikkiset piipertäjät. Toivottavasti löytävät suojaa ja lämmintä talven yli.

    VastaaPoista
  6. MaMMeli20. lokakuuta 2010 klo 18.52

    Mahtavia luontokuvia!

    VastaaPoista
  7. Manteli20. lokakuuta 2010 klo 19.40

    Kauniita etanoita, en ole meilläpäin nähnyt näitä koskaan, asustelevatko vain siellä etelämpänä?

    VastaaPoista
  8. Anonyymi20. lokakuuta 2010 klo 19.41

    Noista lehtokotiloista alkaa olla täällä myös ongelma, ne rantaantui maisemiin toissa keväänä, aikasemmin ei niitä ole täältä tavattu. Luonto järjestäny niin että pienimmätkin pärjää talven yli, vaikka se tuntuukin ihmeelliselle kuin ne sen tekee, kuin joku pieni toukka pysyy talven yli hengissä. Kyllä minä ihmettelen myös noita pikkulintuja miten ne ei jäädy kokonaan kun pakkasta saattaa olla kolmekymmentä astetta, ovat vaan hirmusen pörröllään :o

    VastaaPoista
  9. Sarppu20. lokakuuta 2010 klo 20.53

    Voi nuo etanat ovat ihan ylisöpöjä, ihanat kuvat ♥

    VastaaPoista
  10. sylvi20. lokakuuta 2010 klo 21.55

    Kaunis tuo kotiloetana.
    Luoja on antanut meille ihmeellisen luonnon ja hän pitää huolen myös kaikista pinimmistään.

    VastaaPoista
  11. Tuula20. lokakuuta 2010 klo 22.15

    Meillä on lehtikotiloita yli oman tarpeen :D Missähän ne viettää talvensa, niitä on oikeasti paljon :) Naapuri hävitti niitä viime vuonna urakalla, meiltä ne eivät ole tuhonneet mitään joten saavat olla rauhassa :)

    VastaaPoista
  12. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.28

    Valokin värsyjä, niinmpä, ne pienimmät luojan luomat, kuinka ne pärjää, mietin usein :)

    VastaaPoista
  13. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.29

    MaMMeli ,kiitos ♥

    VastaaPoista
  14. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.30

    Manteli, meillä ne täällä asuu kaikki.
    No ei vainenkaan, tuo etana tuttavuus tuli muuten piukkusydämen mukana puutarhaliikkeestä, se sai uuden kodin sormustinkukan lehden alta jonne sen laitoin :)

    VastaaPoista
  15. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.32

    Oman onnen seppä, viime talvesta kertoi työkaveri aikaa sitten ,kuinka mies meni jotain puita hakemaan, oli maassa oksa, ja siihen pineillä koivillaan käpertynyt pikku lintu paleltuneena ilemisesti, tuli vedet silmiin, kuten nytkin.
    On se niin surullista, pöllöjäkin menehtyi monet linnut viime talvena :(

    VastaaPoista
  16. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.33

    Sarppu, niin ne on ihania, maan pienimmät ♥

    VastaaPoista
  17. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.34

    Sylvi, kyllä luoja pitää huolen, mutta monet raukat menehtyy, nyt on vielä luvattu yhä kylmempää talvea :(

    VastaaPoista
  18. seijastiina21. lokakuuta 2010 klo 4.35

    Tuula, jonnekin lehtikasoihin ne ilmeisesti möyrii, myös meillä mökillä saavat olla rauhassa, kuten kaikki muutkin variksia myöten :)

    VastaaPoista

Kiva kun ajattelit kommentoida, se ilahduttaa aina :)
Kiitos!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)