keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Runolle on nyt aikaa...

Oli, oli se lintu
Oli se elävä lintu ja lauloi.
Vaikka puiston puut kouristelivat kaamospakkasessa henkitoreissaan,
Ja maa oli sakeana pimeydestään kuin hiilikellarin kohtu.
Mutta pimeän kuoleman keskellä helähti.
Se oli lintu
Se oli elävä
Ja se lauloi.
- Maaria Leinonen -


Jos voisin estää yhdenkin sydämen murtumasta
en elä turhaan.
Jos voin helpottaa tuskan paahdetta yhdessäkin elämässä
tai auttaa yhdenkin pyörtyvän pikkulinnun takaisin pesäänsä
en elä turhaan.
- Emily Dickinson -

2 kommenttia:

  1. seita sulla on kiva runo .Tässä on minulta sinulle runo. kolme sanaa sinulle ole ystävä minulle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos ,tunnistan sinut, kiitos oikein paljon *kolmesta sanastasi * :)

    VastaaPoista

Kiva kun ajattelit kommentoida, se ilahduttaa aina :)
Kiitos!