torstai 23. helmikuuta 2012

Helmikuun lopussa

Heleästi helähti helmikuu lähelle loppuaan,
juurihan se vasta alkoi.
Kohta siirrytään maaliskuun myötä kevääseen keikkuen, talven ja kevään otellessa kumpi saa voiton,
kumpi antaa periksi.



- Elämän virrallamme
jokainen vuosi
vie meidät erilaiselle
matkalle:
Myrskyyn ja tyveneen
sumuun ja kirkkaaseen
kuohuun ja suvantoon.
Mutta valo ja pimeys
lumi ja vehreys
kukat ja perhoset
linnut ja perhoset
maaemon makeat annit
auringon hyväilyt
vuodenaikojen kiertokulussa
alati palaavat
kuin rakkaat uskolliset
ystävät
koskaan pettämättä
luottamusta. -

----Tuntematon ----

Eilen oli aivan ihana päivä aamulla, heti auringon noustua suuntasin
kohti maaseutua, ajelimme ystävän kanssa niitä näitä, auringonpolkuja,varjojen leikkejä
seuraten.


Lunta pursuaa tien varret pehmoisinaan, pumpulisine reunuksineen.
Upottavaa, kaunista valkeaa lunta, jota kauan syksyllä odotettiin.
Antaa lumen olla, kyllä se siitä sulailee kesään mennessä, ainakin niin se aina on tehnyt.
Pidän lumesta, pidän auringosta, sen mukavasti leikkiessä timantein koristelemillaan hangilla.

Mielelläni kuljeksin myös Kymijoen rantoja siellä täällä,
usein astelen sulille vesialueille sorsia katsastamaan, reppanoita rohkeita kylmän talven viipyjiä.

Jo aivan pian, hyvinkin, kuukauden kuluttua saamme ehkä nähdä myös paluumuuttajia,
laulujoutsenia joella, nokikanojen ja härkälintujen myöhemmin seuratessa huhtkikuussa.

Kevään kynnyksellä on hyvä olla, aina se antaa uutta toivoa ja uskoa uuden syntyyn.

Näissä tunnelmissa, kevään jännittävässä odotuksen tunteessa on hyvä tulla kotiin,
istua rakkaan kissa hyrrätessä jaloissa ja kerjätessä huomiota.

Kiitos teille lukijat  ja satunnaiset virailijat monista, monista kommenteista postauksiini,
Iloa helmikuun viimeisiin päiviinja odotetun kevään aavistuksia rintaan.
P.S
Kiitän myös niin monia ihania ihmisiä osallistumisesta arvontaani,
joka jatkuu siis yhä vielä viiikon ja päivän Tässä postauksessa.

Nyt tässä välissä piipahdin Kauniissa Katin korussa.
Häneltä sain ihanan tunnustuksen, joka on tarkoitettu blogeille joilla on korkeintaan
200 lukijaa, joten kiitos hänelle, vaikka lukijamääräni on nyt hiven yli, haittaako se ketään, kiitos Kati!
En ala myös tätä jakamaan eteenpäin, eli se on kaikille myönnetty, olkaa hyvät!
♥ Katin blogissa siis kannattaa käydä ihastelemassa kauniita koruja, ovat todella ihania.
Terkuin Seijastiina
 


 


 

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivä ♥

Hyvää Ystävänpäivää kaikille lukijoille,
ystäville ja satunnaisille vierailijoille
blogissani.

♥ 
- Onni on löytää
avain toisen sydämeen -
- Samanlaiset linnut nukkuvat
samassa pesässä -


- Hyvät ystävät ovat kuin lyhtyjä tiellä -
ne eivät lyhennä matkaa,
mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea -
- Vesi etsii rantaa
lintu etsii oksaa.
Ihminen etsii ystävää -


-Missä onkaan 
sydämeni talo
siellä myöskin loistaa
rakkauden valo-
- Sua muistan talven kylmällä
kun lunta tuiskuttelee.
Sua muistan kesän hetkellä
kun leivo lauleskelee.
Sua muistan kaiken ikäni
oi kallis ystäväni -


- Kun katsomme elämäämme taaksepäin
sen kauneimpia päiviä,huomaamme.
että onnellisimpia olivat hetket
jotka vietimme yhdessä ystävien kanssa -
- Kuihtuu ruusut,neilikat
harmaantuvat päämme.
Vaikka vuodet vierivät
ystäviksi jäämme -
Terkuin Seijastiina ja Mona

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Ajatuksia

Aikaisin aamulla herään keitän kupposen teetä ja istun koneelle.
Kierrän parit yhteisöt läpi ja siinä vierähtääkin tovi.
Päivä alkaa sarastaa, ja katselen työpöytäni yli ikkunasta ulos.
Aamuaurinko tervehtii minua ikkunan takaa, upeana, ihmeellisenä, vaikuttavana.
Päätän ottaa kuvan, ulos en ennätä, pukemiseen menee aikaa näin taas pakkasen kiristyttyä.
Siis ruudun takaa, aamuaurinko:

  Pakkanen päätti sitten luovan tauon jälkeen kiristyä oikein reippaasti.
Mittari näyttää -17 kun eilen oli -4.
Mietin lintuja, pikkuisia ,poloisia, miten rankkaa tämä kylmä vihainen talvi on heille.


Ja päätän päivällä lähteä taas Kymijoen rannoille tilannetta katsastamaan ,leipä ja siemenpussin kera, kameranikaan ei edes siitä reissusta pakkasella pidä, mutta saa totutella matkaan.
Mutta ilon aiheita löytyy , ajatellaan hetki haaveissa eteenpäin,
tiesin, että jo kuukaudenkin kuluttua tästä päivästä, saattaa ensimmäiset rohkeat peipot
tulla pitkältä matkalta kotiin, tänne hyytävään Suomen niemelle.
Silloin mennään kevättä kohtipikku askelin.



Kuutamoko lie tekee ajatukseni levottomaksi, ja tuntuu että täytyy päästä lähtemään jonnekin, ehkä vaan ihan luontoon kauemmaksi.


Piristykseksi lopuksi ,pisara iloa ja kevät mielessä, kukkii hentoinen esikko.
Kuin kyynel esikon terälehdellä.
Hyvää päivää teille ystävät,tuttavat, kaikki lukijani ja satunnaiset virailijat.


torstai 2. helmikuuta 2012

Arvonta

Viimeinkin ollaan päästy sydäntalven toiseen kuukauteen.


Kyllä onkin minusta ainakin tammikuu niin pitkä ja ikävä ollut,
Karvis kissan tavoin: Olen allerginen maanantaipäiville,
voisi ihan hyvin olla myös: Olen allerginen tammikuulle.


Mutta helmikuussa heilahtaa,
sanoo vanha kansa, 
ja pistämpä linkin mitä muuta vanha kansa
kertoikaan sääennustein, käykää kurkkaamassa:
Helmikuu hyvä kuukausi kaiken kaikkiaan,
lyhyt ja paljon mukavaa,
on Runebergin päivää torttuineen,
on ystävän päivää
ja laskiaista,
niin että pianhan sitä sitten jo kohta ollaan maaliskuussa.


Helmikuussa heilahtaa
myös nyt täällä blogissani arvonnan merkeissä.
Pitikin jo eilen tämä päivitys laittaa,
mutta enhän minä kerennytkään.
Joten arvonta on nyt sitten maaliskuun 2 päivä asti!
Ja kuten asiaan kuuluu 
ja perinteisiin,
täähän menee niin kuten ennenkin:
KOLME arpaa saa lukija, arvonnasta linkin blogiinsa laittaja, tai lukijaksi alkanut
ja kommentin jättänyt tähän postaukseen.
KAKSI arpaa saa lukija ja kommentti tähän postaukseen.

YHDEN arvan saa kommentista,
jos ei halua tulla lukijaksi.


Meniköhän se nyt oikein?
Arvonta päättyy tasan klo 24.00 2.3.2012!
Tälläkertaa en esittelekään palkintoja vielä,
yllätys, yllätys!
Kaikille lukijoille nyt kiitokset ihanista kommenteistanne.
Tervetuloa myös uudet lukijat
ja leppoisaa helmikuuta!
T
Seijastiina
(P.S Lisäys myöhemmin, 
unohdin kertoa, että tapani mukaan,
laitan kolme voittoa, eli eka, toka ja koka!)

maanantai 30. tammikuuta 2012

Big, big dreams ♥


Mukava haaste on tämäkin kuten edellinen,
eli haaveilu jatkuu,
sain tämän haasteen
ja näin siis pääsen jälleen haaveilemaan iltani ratoksi.
Eli näitä haaveita ilman materiaalisyyllisyyttä.
Eli JOS minulla olisi kaiken maailman rahat,niin...

Laittaisin kaikille maailman ihmisille asunnon,
kerroin jo viime haasteessa että asunto pitäisi olla jokaisella ihmisellä,
ja ruokaa ja hyvä olla.
Lahjoittaisin ison summan rahaa moniin hyviin tarkoutuksiin.
Kaikille eläimille laittaisin hyvän paikan viettää elämäänsä.

Pistäisin myös lapselleni, jo aikuiselle tilille mukavan summan rahaa,
ostaisin uuden auton hänelle,
joka ei sammu keskelle taipaletta,
niinkuin myös toki itsellekin.

Ostaisin myös kesämökin järven rannalta,
johon paistaa iltaurinko.
Kun oma vuokramökki on kuivan maan mökki,
tähän hättään sen kuvaa en löytänyt.
Ostaisin vielä toisenkin,
jostain Turun saaristosta, niitä seutuja rakastan.
Meri mikä ihana elementti, unieni kaipuu meren ääreen.

Ostaisin minä vielä veneen,
kun vetten päälle mieli haikaa,
ihan sellasen pienen, jossa soma keittiö
ja makuusijat ja olkkari.

Ostaisin ammattiatasoa olevia kameroita ja objektiiveja,
ja hankkisin ammattikuvaajan minua kädestä pitäen opettamaan.
Ja paljon muuta, mitä antoisaan elämään tarvitsee,
en koskaan ole oikeasti rahan ahne,
minulle riittää että pärjään,
mutta haaveita saa olla.
Ja toiveita.
Tuli tuossa varmaan enemmän kuin 5 mitä piti luetella,
mutta haaveita on paljon ei ne viiteen minulla mahdu,
tuossa vain osa unelmia.
En osaa tätä kellekään eteenpäin laittaa,
mutta ota sinä mukaasi haaste, 
jolla ei tätä vielä ole.
Ja lupsakkaa pakkaskeliä kaikille.



 
 

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Jos minä saisin valita...


Haasteen vastaukset kuvaa niitä arvoja
mitä kukin pitää itselleen tärkeänä itselleen ja hyvälle elämälle,
haaveita on hyvä olla, leikkimielinen haaveleikki,
joka tuskin koskaan toteutuu,
mutta nämä asiat tuli ensimmäisenä vaan mieleeni.
Haasteen sain blogiystävältäni:
Eli jos minä saisin valita:

Maailmassa ei olisin sotia, ne olisi kiellettyjä,
samoin ihmisten väliset ilkeydet, riidat, jotka 
ovat ihan turhia.
Kaikilla olisi rahaa riittävästi, ei liikaa,
mutta että pärjää.
Myös  asunnottomia ei saisi olla,
jokaiselle pitäisi olla oikeus omaan asuntoon.
Myös vuokraasuntojen hinnat ei saisi olla niin korkeita.
Ja kaikilla pitäisi olla viimeisellä hetkellään
ystävä vieressä.

Jos minä saisin valita...
pahuus ja julmuus olisi kiellettyä
myös eläimiä kohtaan,
ja niistä seuraisi ankarammat tuomiot,
kuin mitä tähän asti.
Eikä vaan "silitellä" päätä, 
että hups, sattupa nyt vahingossa yks pannallinen susi tapettua j.n.e
Jokaiselle löytöeläimelle määrättäisiin myös koti tai kelvollinen
hoitopaikka, ei mikään löytökoti,
vaan koti ♥
Jos minä saisin valita,
elämä olisi kuin paratiisissa
mutta nämähän ovat vain haaveita.
Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme,
me ollaan ainutlaatuisia.

torstai 26. tammikuuta 2012

Monan mietteitä

Voi kissanpieksut sanon minä!
Tänne sitä minut tuotiin ,eikä pysytä kotona sen siunaamaa hetkeä.
Vähän tässä kurnausta haluan.. eikun purnausta. 
Näytänkö yhtään kiukkuiselta, mitä?


Aina ovat lennossa jos mihinkin suuntaan, jos pikkuisenkin aurinko näyttäytyy,
pitkin rantoja juokseevat jonkin koskikaran perässä, kyllä minä tiedän.
Sitten näpit jäässä tullaan ja minun turkkin tungetaan ne lämmittelemään.

No oikeestaan se tuntuukin ihan mukavalta,
kun nyt oikein ajattelee, saan rauhassa haaveilla ja nähdä makoisia unia keväästä, mökistä ja myyristä.
Minä noista linnuista perusta...pyh!

Sitten ne alkaa tehdä jotain hyvää, minua kiinnostaa ,kermalle tuoksuu joku.
No niin läträävät pannukakkuja ja kermaa päälle, saimpahan minäkin maistaa..hrrrrrr....hrrrrr...

Seijastiina taas karppaa,siinä saa itse samalla herkkupaloja milloin kanasta, milloin lihasta,
kalasta en niin perusta, hyi!
Mutta tuo kerma koukuttaa minut vanhan kissaneitin, tällä ohjeella ne niitä tekee...Amerikkalaiset pannarit karpaten
minä en niitä syö, mutta kermaa  nuolen juuri viiksistä, Seijastiina sitä valkoista nestettä,
tuossa hiukka lämmitti ensin.
Sitten päivän paras hetki, jos sitä kermaa ei lukuun oteta, tulee tässä...
Olivat ostaneet, kun halvalla sai : Tuollaisia DVD:tä.

Hoh, luulin jo ,että niistä kauniista ja rohkeista päästiin, niin vielä piti mennä ja ostaa boxi,
sillä nimellä ne niitä sanoo.
Eli mistä kaikki alkoi, mitähän sekin tarkoittaa...Seijastiina sitä minulle yrittää selittää,
en ymmärrä mitään...
Mutta se, SE paras hetki ,piti minun sanomani,
on että pääsen vuoteeseen jalkopäähän kinttuja kuulemma lämmittämään.
Ja olo on niin raukeaa, kun nuolen ensin joka paikan ja sitten vielä Seijastiinan varpaat.
Sitten vielä saan pitkät silitykset kiitokseksi nuoluista.

Tämä se on elämää, hyvät ihmiset ja rauha!
Katsokaat sitten mitä katsoovat ohjelmiaan.
Kaikille kissaihmisille ja koiruusihmisillekin hyvää rattoisaa iltaa, ja kaikille muillekin tietty!
Otetaan rennosti ja nautitaan elämästä, minä ainakin sen taidon osaan!
Terkuin 
Mona