Tunnustuksia ja syksyn mietteitä

Kiitos kaikille ihanille ihmisille kommenteista edelliseen postaukseeni ♥
Suuri kiitos myös Askartelin itte blogiin ja Marimeerille kauniista tunnustuksesta,
ja ruusuista, ihana kuva on ♥

Nyt pitää siis ruusut saatuaan vastata viiteen kysymykseen.
Eli da...daaaa ,tässä tulee eka:

1. Lempiruokani: Nam, vaikka mitä, nyt kun karppaan, se on kyllä possun file kermassa.
2. Lempimakeiseni: Voi ei, tekis mieli Lidhlin mansikka/jugurtti suklaata, myös Fazerin sitruuna jugurtti suklaa, namia!
3. Lempilukemiseni: Luin samoja kuin Marimeeri, nyt on jäänyt lukemiset vähemmälle, ja Nora Roberts on yksi myös!
4. Mieluisin paikka tehä käsitöitä: Muhkea olohuoneen tuoli.
5. Lempielokuvani: Viimeksi katsotuista oli kyllä tuo: Mennyt maailma, joka on edellisessä postauksessa, kun ostin sen DvD:n.

Nyt nämä ruusut pitäs jakaa viidelle eteenpäin, en osaa päättää, kun kaikilla tuntuu näitä jo olevan,
ainakin kysymykset, joten annan sen kaikille ihanille lukijoilleni ja vieraille, olkaa hyvät ♥
Olette sen kyllä ansainneet, monin monin kommentein kun minua olette muistaneet!
Hepssilleen ja niimpä on syksy edennyt jo siihen pisteeseen,
että pikkuisen mökin oven salvat pistetään pikkuhiljaa kiinni,
vene kumoon ja kaikki paikat talvinkuntoon.
Ihana raikas, värikäs oli viikonloppu ja kaunis ilmakin oli kuin morsian.
Pistän muutaman kuvan ja toivottelen kauniita, värikkäitä syksyn päiviä ja iloa!
T
Seijastiina

Luonto värittää maisemat kauniisti, minusta se on parhainta taidetta!

Vaahterat liekeissä rannoilla!

Sienet on kuvauksellisia ja niitä löytyy ihan syötäväksikin!

Sateen jälkeen pisarat ovat hauskoja lupiinin lehdillä!

Oravat ilkamoi pihapiirissä!

Omenat kypsyy!

Marjat kypsyy antaen puille ilmettä!

Ruusunmarjat on vitamiinipommi!

Kiinanruusuni tervehtii kotiin tulijaa runsain kukin!

Paluu arkeen

Hei vaan ja iloista ,oikein aurinkoista viikkoa ihan kaikille
ihanille ihmisille ja blogeissani vierailleille.
Kiitoksia ihanista kommenteistanne ♥

Palasimme sunnuntaina mökiltä lähes tulkoon
haikein mielin,
että eilinen päivä menikin sitä mennyttä haikaillen.
Mökkeilykausi on sitten avattu, ja kovasti odotellaan
omalle mökille pääsyä toukokuussa.
Sitä ennen pääsiäisenä on vielä yksi kiva mökkijuttu
hiukan kauempana, siitä sitten aikanaan.
Vinkeä ilma oli mökillä,
satoi lunta, räntää ja vettä
ja aamuisin oli lapioidut polut liukkaita.

Yksi vei rantaan
ja kukas se sieltä kipittääkin alas meidän nuotiolle.

Monan varpaita palelti ilmeisesti, mutta
mukaan oli päästävä makkaranpaistoon.

Avannossa kipaistiin oikeesti pimeällä saunan päälle. 

Pisarat on aika kivoja,
kuin timantteja taivaasta.

Kuusen oksilla aamulla jäätyneitä pisaroita.

Upeita jääpuikkoja mökin seinustalla.

Joku pieni piipertäjä saa valmiin pesän kesäksi, kelpaakohan viime kesäinen?

Mutta entäpä upeat auringonlaskut?
joka ilta suosi taivan upeilla aurnigonlaskuilla
ja värityksillä.
Kivoja erivärejä, vaikka livenä upeempia!

Tämmöisiä terveisiä mökkiviikonlopusta!

Nyt on aika palata arkeen.
Pyykkivuori odottaa pesua ja sen sellaista arkipuuhaa.
Illan kähmissä blogivierailuille kurkistelemaan
mitä teille kuuluu!

Jäätyneitä

Olihan se minunkin päästävä hiukka 
haukkaamaan raitista ,ihanan raitista ilmaa
pitkän sisällä olon jälkeen.
Suunnistimme autoajelulle luontoon.
Paljon en sanoja laita,
kuvat kertokoon suurimman osan,
ja kuinka minä nautin
kun järvituulta sain hengittää sieluuni
ja väsyneisiin keuhkoihin.

Katsokaapa tätä aurinkoa, joka leikkii kuutamoa
mutta aurinko se on.

Lätäköt harmaasssa jäässä 
mieli teki hypätä kuin lapsi kumpparit jalassa
lätäkköön ja antaa roiskua.
Huurteisia lehtiä maassa. 

Katsokaapa lupiineja
kuinka pisarat on jäätyneet kuin kyyneleet lehdille
voiko olla kauniimpaa?

Lammen jää on rannasta riitteessä
heitän pienen kiven 
se vain lähtee pyörimään eteenpäin eikä jää säry.

Lehdet jäi jään alle
kuin oottaen kevättä pitkän ajan päästä
Osmankäämin lehdetkin ovat kyynelehtineet

liekkö tulevaa talvea
mutta pisarat on jäätyneet lehdille kuin helmet.

Ihanaa ,nautinnollista viikonloppua hyvät ihmiset
ja mukavat blogikaverit ja kaikki ystävät.,
satunnaiset vierailijat ♥ ♥

Elän kuin eilistä päivää...

Sunnuntaina mökillä jälleen,
hiukan haravointia
sieniä katsastamassa
ja muuten vain nauttimassa 
komeasta päivästä.

Istutin mökin nurkalle komean juurakon humalaa,
villiviiniä vielä tahtoisin.
Punahatut on maassa
ja jäin ihailemaan sieviä pisaroita

särkyneen sydämen lehdillä
ja ruusun lehdillä

krassikin jaksaa vielä kukkia

Kuten myöskin auringonkukka

tammenlehtiä on hyvä haravoida
keväällä ne muuten on tiukassa

metsään pitää tietenkin myös päästä
haaparouskut ei ilmeiseti tahdo vielä nousta
mutta karvalaukkuja näkyi taas

ja muita kivoja sieniä
jotka jätin kyllä kannon päähän

Mukavaa alkavaa viikkoa taas 
ja jaksamista, iloitaan syksyn väreistä
kun pian ne jo lokakuu riipii lehdiltä.
 

Mökillä jälleen

Mökillä minä sitten kuitenkin matkani suunnistin
tänäänkin tuossa iltapäivällä.
Pistelin vähän punahattu juurakkoja maahan
humalalle kaivoin montun mökin reunustalle
josko se lähtis ensi kesänä siitä hivuttautumaan
ylöspäin.
Ihan hyvät penkit tein kasveille,
toivotaan vaan että niistä sitten 
ensi kesänä on iloa monille silmäpareille.
Punaisen mökin seinällä
paistatteli päivää, siis oikeesti,
paistatteli päivää taas tuo kaunis yökkönen.

siniritariyökkönen!
Hiukan kun levittäisi vielä siiipiään, 
saattaisi erottaa komeat siniset siivet keskellä.
Kiertelin vähän mökin reunoja
ja metsäänkin mieli teki.

Etana oli tullut punahatun mukana,
laskin sen lehdelle taivaltamaan hidasta kulkuaan.

Tatteja vielä näkyy siellä täällä,
saampa taas kelpo kastikkeen noista.
Hetkeksi jään katselemaan pihalta järvelle
huikea syysnäkymä ja lehtien paljous viehättää,
tammetkin alkaa jo ruskettua.

Metsäkurjen polvi tahtoo kukkia,

kun vieressä jo toinen samanmoinen
tahtoo vaipua nukkumaan korea väritys päällä.

Pisaroitakin mukavasti löytyi

heinikosta varjon ja auringon välistä.

Aurinko paistaa,
leppoisa on ilma,
ja huomenna tullaan kyllä uudestaan ♥

Pisaroita

Taivaalta tipahtaneita

kyyneleitä

enkelinkö vuodattamia?

Vai kastehelmiäkö ovatkin

iloksemme pudotettu

syksyn pimeyteen

annettu

ettei olisi päivämme

lyhyen kesän jälkeen

niin murheellinen,

ettemme ikävöisi kesää,

miettisi lämmintä aikaa.

Sateen jälkeen pisarat 

viihtyy heinän korrella

marjan varrella

apilan lehdellä.

Kettu saa maistaa leivältään

nestettä makeaa.

Kukan terälehdillä

ilonpisara

syksy on kaunis

kuin lasihelmiä

enkelit pudottivatkin 

riemuksemme,

ei kyyneleitä

ilon pisaroita.