Pieni runo aavistus onnea

- Missä maassa
millä tähdellä kohtasimme
missä metsässä huojuimme
millä niityllä kasvoimme
kukkien rinnakkain
kulkivatko sielumme
samojen usvien läpi
saman ikävän kantamina


ja nyt
tällä tähdellä
tällä polulla kohdatessamme
sielumme samaa sukua
löysivät levon toisissaan -




-----Maaria Leinonen------
Kuva on otettu korttivalikoimastani,
en siis ole pystyttänyt rannalle kaunista tarjoiluhetkeä
kahdelle.
Runo vaan tarvitsi kauniin kuvan, ja luulen että tämä sopii hyvin.

Pieni hetki runolle

TUOKIO ELÄMÄSSÄ

- Yksinäinen aamu erämaamökissä
sumuvaippa järven yllä
puron solina ainoana äänenä.

Kiitos mieli siitä, mitä on ollut
luottamus tulevan jaksamiseen
tietäen,
että täällä hiljaisuus
parantaa sydämen haavat -

-----Lapinlintu-----

Ei kissaa karvoihin katsomista...

Mä olen tänään ollut kiltti,
saatte kuvata minua,
karvani on kaikki ojennuksessa,
enkö olekin nätti?



No ei vois vähempää kiinnostaa kyllä tässä istuminen,
aina jaksaa akka kuvata vaan.
Tää saa jo riittää!
Kyllästymistä havaittavissa kissan ilmeessä..heh...



Siis alkaa ottaa aivoon!



Mä olen erittäin ylpeä tänä kesänä,
olen saanut pari myyrää hankittua
pitäähän sitä osallistua ruokakustannuksiin.





Tästä lähden ja otan parit kierrokset,
hyppään pari loikkaa ja puoli väliin tammipuuta,
saa kuvanotto piisata.
Itseasiassa olen kunnon kissa,
kärsivällisyys ei vain ole hyveeni tänään.

Onnen hetkiä

- Olen ihastunut
näihin aaltoihin,
jotka minua keinuttaa
vuoroin myrskyäviin
aika ajoin tyyniin, leppoisiin.

Annan venosen lipua saarta kohti.

Olen ihastunut
näihin pilviin
vuoroin tummanpuhuviin
aika ajoin poutapilviin
jotka minua saattelee
matkallani
lempeän tuulen hyväillessä hiuksiani.

Aallot keinuttaa minut laituriin hiljaa
tätä
juuri tätä minä tarvitsen -


------Tuntematon------

Kirsikkapuut kukkivat ja villit omenapuut

- Haluan tehdä kanssasi saman
minkä kevät ja kirsikkapuut tekevät keskenään -

-----Bablo Neruda-----

Lintujen laulua kuunnellen

LAULU

- Lauloihan lintu kerran
lauloi niin
että raskas vuori ja kaunis maa
keveimmät kukkaset verhonaan
mereen vaipuivat,
meri jäi
ja laulu jäi, laulu jäi.

Ei ollut mitään, joka ei
lauluun vaipunut.
Nähdä sain
miten käänsit pääsi ja katsoit pois
ja meri huuhtoi rannan aution.
Kuulemaan meri jäi
jäi linnun pesäpuu.

Muun menetin -
Pesäpuu
rampa yksinäinen linnuton
vain humisee:
lauloihan lintu kerran
ja laulu jäi, laulu jäi. -

-----Maaria Leinonen------ 

Luontopoluilla ihasteltua

Sateisena päivänä

Aiemmin virkkaamani oviverho sai siirtyä ikkunaan mökillä.
Se pahus olikin liian lyhyt lasioveen,
joten ikkunaan se sopiikin paremmin.. I think..
Kipaistiin taas mökillä,
alkoi sataa kaatamalla,
joten takasin kaupunkiasuntoon
ja saunaan.





Saunan päälle muistelen kaksosnaisen lahjuksia
mitä tässä mennä päivänä sain..ihania siilijuttuja
ja kaikkea, kaikkea ihanaa.
Tuo musta yöpaita on kyllä joululahjus,
mutta tahdoin ne yhteen laittaa,
kaikki siilijuttuni,
Pellavainen pyyhe on ihana ja muki...
alan keräämään noita vielä lissää.




Tää ihanuus kissa on niin suloinen että voi, voi..
Rakkaan tyttären yksi antama lahja, huom. yksi..
niitä on monta..
mullahan oli tässä joulu ihan.
Kaikkea kaunista kiuas siilestä palapeleihin.
Aiemmin täällä viuhahtanut marjapensaan vartija
pöllö kuuluu myös lahjoihin ja pihamaalla veikeä orava myös,
se pääsee vielä aikanaan esittäytymään.
Ihania ihmisiä minulla siis,
kiitos heille.
vietämme laatuaikaa kesällä,
suuntana mökki,
mutta kesälomailuun kuuluu myös Korkeasaari.
En pidä minäkään vangituista eläimistä,
mutta pitää niitä käydä katsomassa
ja uskon että meillä Suomessa on hyvät oltavat kaikilla
eläimillä Korkeasaaressa.

Nyt rankan työpäivän päälle alkaa uuvuttaa,
ja saunan päälle,
taidan mennä lepäämään.

Aamulla aikaisin

Aamulla varhain
kun aurinko nousi,
noh, ei ihan sentää niin aikaseen mutta hyvin varhain,
Tuumattiin miekkoseni kanssa piipahtaa maalla.



No niin no, olihan meillä asiaakin, varsinaisesti.
tuumattiin käväistä pikaseltaan maalla,
tomaatin taimia katsastelemassa,
kuinka voivat.
Hyvin voivat tomaatintaimet.
Mutta että sitä näkee vaikka minkälaista vetäjää ja vikeltäjää
tai höyhenpyrstöä.



Kurkipari aterioi taas pellolla,
missä töyhtöhyyppä pesää yrittää taas rakentaa.
Töyhtöhyyppä ei pitänyt kurjista,
vaan viuhahteli noitten pään yli ,
yrittäen pois ajaa.
Oli ihan pakko kuvaamaan pysähtyä,
se on niin sellasta...



Kova vastaväittely oli lintujen kesken,
ja kurjet siirtyivät arvokkaasti keskemmälle peltoaukeata.

Härkälintu pesii taas uutta pesää ihan lähelle rannalle heinikkoon,
heinikkoon, sanon, kun kaislikko ei ole noussut vielä.
ja ihan lähelle tietä,
kuinkahan tuossa taas käy?
Voi toista.

Edellämme vilisti myös kärppä hiekkatiellä
siksakkia ja taakseen katsomaan pysähtyen,
kun hiljaa vierimme eteenpäin auton kanssa.
Sinnepä pujahti lopulta metsään turvallisesti.

Mukava aamuajelu piristi kummasti
ja olikin koko päivä hyvä päivä töissä sitten.

Heinolan saaristoa

Illan tummetessa




Yksinäinen joutsen palaa pesälle.
Saaressa kuvattua.
Vähän ajan päästä joutsenien kohtaaminen oli järven selällä.




Venonen odottaa vesille pääsyä innokkaana.
Toinen täällä kaupungissa ei ole vielä päässyt
kesäasentoon edes !?



Saaristoa.
Kymijoki muuttuu jossain vaiheessa Ruotsalaiseksi,
siis järveksi.



Tyyni kesäpäivä on veneilijän unelmapäivä,
ainakin meidän.




Kalliolla on meidän uimapaikkamme,
vielä en tohdi uimaan,
mutta vielä joku päivä kuitenkin.
Hyvä auringonotto saari.
Joskus laitamme teltan pystyn,
kerran olimme jopa yötä,
vähän oli kylmä,
että aamu yöstä oli sytytettävä nuotio.
Nyt vain piipahdamme.



Puhdas vesi on ihanaa ja kauniin sinistä.
Houkuttelee polskahtamaan pienelle kierrokselle syleilyynsä.
Hyvää kesää kaikille blogissani piipahtaneille!

Istutuksia

Maalle se arkenakin halajaa mieli,
niimpä tuumasta toimeen
lämpimän sään siivittämänä
tuumattiin ja lähdettiin puutarhamyymälän kautta,
ja mitäs lähtikään mukaan,
mansikkaa amppelissa.



Muutama raakile näyttää jo olevan,
saa nähdä ennättääkö rastaat syömään
vaan jääkö itselle maistiaisia.
Eihän tuo maksanut kuin 22 e,
mutta tykkään siitä,
ihan kivan näköinenkin on.



Lobeliatkin jo pääsee kuvaan,
tuossa mansikka amppelin alla viihtyy
helakka petunia vuoroin lobelian kera laatikossa.



Viehättävä petunia



Kauan mietin ja tuumailin
ostanko tomaatin taimia,
no ostinhan minä,
vaikka yöt ei taida kovin lämpimiä olla vielä.
Katsotaan miten noitten käy.
Ihan parvekemultaa suositteli puutarhuri,
ja siihempä kolme tainta sitten tuli.
On sitä joskus tomaattia kasvihuoneessa kokeiltu,
että tiedossa on että lämmintä pitää olla ja aurinkoa.
Varkaat pittää nyppiä aamusin vek ja kastella.
Viikonloppuna näemme miten ovat selvinneet.




Kuunlilja nostelee mullasta lehtiään,
tykkään siitäkin,
on upea reunuskasvi kun on kasvanut koko komeuteensa.



Iltaauringossa kukkii syreeni lapsena sanottiin sireeniksi,
ja se se mulle oikeastaan on vieläkin.
Hyvä tuoksu leijuu aisteihini
kun istun iltaisin sireenipuun varjossa pihakeinussa.
Istutukset taitaa olla nyt maassa,
ja odotellaan vaan täyttä kasvun alkamista.

Menneen viikonlopun mietteitä

Mökillä on aina mukavaa pelailla ulkopelejä,
kuten krokettia, petangueta ja vaikka mitä tikanheittoa.
Viileä ilma ei haittaa reippaita pelaajia ;D
Minä katan terassille ruokapöydän,
ulkona maistuu ruoka hyvälle.



On hyvä laittaa pienet painot lautasliinojen päälle
vaikka itse maalaamistamme leppäkertuista.
Onneksi ei sada kuitenkaan,
vaikka tuuli yrittää kaataa mukit nurin.



Grillattu possu maistuu kaikille auraperuna nyyttein kera.
Lisäksi on tarjolla salaattia, silliä
ja kesäkauden alkajaisiksi boolia ja viiniä
huomatkaa pinkkipullo.
Meille kuitenkin maistuu kylmä maito
ruuan kera.




Pikku kettu on päässyt vartioimaan kukkaistutuksia
ja tuo kyltti on kiva,
löysin sen Robbarista.
Kun klikkaat kuvaa,
saatat paremmin nähdä,
mitä siinä lukee.
perhoset on siis tervetulleita,
ja kyllä niitä lentelikin,
tällä kertaa en vaan kuvannut.



Keräsin Matin kanssa kiviä
maalataan noita kärpäsieniä nurmikolle
ensi kerralla sitten lisää.




Hauska pöllä vartioi puolestaan marjapensaita
käymälän polun varrella.



Ja punaherukka alkaa tehdä marjoja,
riittää rastaille syömistä.
Mustaherukkapensas löytyy ja karviainen myös puutarhasta.



Pihlaja kukkii lukuisin kukin.
Syksyllä saadaan paljon marjoja.



Kanadanhanhi pariskunta oli tullut ruokailemaan pellolle.




Myös kurkia oli kolme pellolla,
olivat kuitenkin aika kaukana,
kuvasta ei tullut mieleinen
joten jätin laittamatta tänne muistiin.



Härkälintu murehti ja rääkyi myrskyssä kadonneen
pesänsä perään.
Pianhan se uusi pesä jo on pystyssä.
Raukka tekee pesän noin avoveteen,
kaislikossa olisi turvallisempaa.



Perunat on jo taimella.
Sipulikin jo itää.
Ajattelin tällä viikolla ostaa turvesäkin
ja pari tomaatin tainta siihen.
Lisäksi verannalle amppelimansikka.
Näine mietteinemme palaamme taas kaupunkiin
ja arki alkaa.