Tänään pidän siestaa,
nautiskelen
ihan omia uusia perunoita maasta,
ovatkin kauniita,
ja kuka se sanoikaan,
että pottuja ei tule jos ei kuki,
höpshöijää
kyllä tulee ja komeita,
yhden ainoan kukan nuo tekivät vaan.
Keräsin minä vadelmiakin
namssista nams,
ja aamulla väännän niistä piirakan
ja vienkin töihin kahvipöytään,
viinimarjoja ja vadelmia.
Siispä vietän siestaa nyt
ja huilaan,
kotia jo tultiin maalta hyvissä ajoin,
ampiaiset kiusaa kovasti
johtuneeko perhosbaaristani,
noita räyhääjiä on terassikin tulvillaan,
ensi kesänä laitan sen kauemmaksi puuhun.
Nyt pari leffaa putkeen
jos jaksaa,
antaa iltapäiväunostenkin tulla
jos on tullakseen.