Sinivalkeaa vielä

Ajattelin vielä tänään jatkaa

sinivalkoisella teemalla

Kone surisee, saa nähdä ,tuleeko

valmista koskaan?

Rakkaan äitiliinin

vanha ompelurasia,

sisältää kaikenlaisia

ompelijan tarvikkeita.

No johan hän sai sen valmiiksi.

Pitsit vielä reunaan. 

Tästä näkee

että sinivalkea teema

alkaa kukoistaa tässä huushollissa.

Eikä näitä tavaroiden esittelyä ,ei enää .

Palaan kun keksin jotain muuta.

Tälläiset mietteet tänään.

 

Sinistä

No niin se taas uusi viikkoa lähti käyntiin.
Pakkanen on lauhtunut eilisestä huimasti.
Kirppiskierrokselle siis päivän näöllä.
Ja suoraan asiaan.
Näitä kuppeja aina silloin tällöin
olen sillä silmällä katsellut jos löytäsin,
ja tällä kertaa onnisti.

Nuorena ensimmäinen astiastoni
Oli juuri tätä sarjaa, matalat lautaset
isommat kupit, ja niin pois päin.
Tallella ei enää ole kuin tuo kulho
ja jossakin ,missä liekkään
myös pieni sokerikippo.
Pitää etsiä se kunhan kerkeen.
Voisin alkaa keräämään astiastoa uudelleen,
mahtaisko lautasia löytää enää mistään,
mutta kuppeja ainakin.

Samalla reissulla ostin kauniin lasipurkin
sininen on alkanut jotenkin viehättää.
Päivä jo iltapäivään rientää,
pitää vielä lentää asioille.
Toivotan mukavaa alkanutta viikkoa
hyvät ihmiset ja satunnaiset vierailijat,
ja kiitos monista kommenteistanne.

Aurinkoja

Oi, oi kun näyttää aurinkokin synkältä pilven takana.
Se siis on aurinko,tuossa kuvassa alinna,
joka leikkii kuuta.
Aika synkät nuo pilvet, ja vain aavistus näkyi aurinkoa hetken aikaa,
kuten pilven rako sen kertookin.

Mutta tänään paistaa aurinko,
ainakin vielä täydeltä terältä
ja sitä odotellessani aamulla sormia taas niin mukavasti nipisteli.

Täytyy mennä ulos takaisin
ja ottaa onnensäkki mukaan
jos onnistuisin parempia kuvia saamaan
kuin aamuiset lintukuvat toisessa blogissani.
Otan mukaan myös siemeniä, mitähän linnut niistä tuumaa...
Nyt tarjoilen keltaiset tulppaanit jotka
onkin hiukan iloisemmat, aurinkoiset.
Pitihän minun niitä mennä ostamaan kun halvalla sain.

Iloista lauantaita ja reipasta ulkoilua hyvät ihmiset!

Pehmeää pinkkiä

Tänään ajattelin hiukan leikitellä Photoscapella,

hiukan sitä olen tutkiskellut välillä

ja jotain on jäänyt mukavasti päähänkin.

Tässä tuli mieleen heti Päivi Marjalasta

Kannattaa pujahtaa linkistä, hänellä on 

uskomattoman kaunis valkoinen blogi.

Terveisiä vaan Päiville ♥

Leikittelen tulppaaneilla

lempivärisilläni.

Kuvasin ensin muistin virkistämiseksi macro linssillä

keskimmäiset kuvat.

Macroa tulee talvella vähemmän käytettyä.

Ihan vaan siis muistin virkistämiseksi.

Kesällä ötökkä *jahti* alkaa

Leppäkertut on parhaita macrokuvattavia mielestäni.

Laitan linkin omiini *ekoihin*.

Perhosia ja leppäkerttuja 

Mutta tulppaanit on kauniit tuossa työpöydällä

ei ne kauan kestä

mitä jos ostan uuden kimpun

taidankin tehdä niin.

Kiitoksia hyvät ihmiset kommenteistanne ja

satunnaiset vierailijat käynneistä

ja tervetuloa ihanat uudet lukijat.

Oikein ihanaa antoisaa viikonloppua ♥

Lintuja ja oravia ♥

Hei taas!
Niin minun piti tänään postauksessani  kirjoittaa eilisestä päivästä,
mutta empä kirjoitakkaan, muuta mukavaa tänään tuli ohjelmaani.
Pistäydyttiin tuossa Heinolan lintutarhalla 
Ja ilokseni siellä ulkotarhoissa oli myös tuimailmeisiä petolintuja.
Niistä otetut kuvat on hämäriä kun otin verkon läpi.

Huuhkaja

Lehtopöllö (muistaakseni),
aika uninen..
Ja tuttu korppikin siellä oli juttuseuraa vailla.
Julle oli kovin yksinäinen, se kun on niin seurallinen.
Jullen kuva epäonnistui, harmitus..
Juttelin sille aikani ja siinä ihailtiin monia Suomen kauniita lintujamme.
Pistäydyin sisällä lämmittelemässä ,missä oli kuvanäyttely 
ja paljon komeita täytettyjä lintuja.

Pekka Tuurin kuvaama vuoden valokuva 2010 : valoa kohti kannattaa 
käydä katsomassa Vuoden 2010 luontokuva ja paljon muuta.
Sisätiloissa oli myös vaikka mitä mukavaa silmälle, esim. perhoskokoelmia.

Sisälinnut on, papukaijat on sisätiloissa myös,
niitä emme tälläkertaa käyneet kurkkimassa.
Sitten kesällä, kun pääseevät ulkotarhoihin, mennään taas.
Lämmittelyn jälkeen kuvattiin parit ulkolinnut.

Tintti

Naakka

Jousten lammella
Tässä toinen 

Ja vinkeä orava oli innoissaan pikkulintujen ruoka paikasta

Tässä puussa

Harakka ja varis sulassa sovussa

Onni on Heinolan lintutarha joka vielä jäi meille, minäkin adressia allekirjoitin aikoinaan.
Onni on joutsenlampi vieressä ,ajotien toisella puolella,
missä kaksi joutsenta meitä ilahduttaa ja lukuisa sorsamäärä.
Vein leipää reppanoille taas.
Kun pyörähdätte Heinolassa,
käykää toki lintutarhalla, niitten on siellä hyvä olla,
sinne otetaan lintuja jotka eivät pärjää luonnossa.
Onni on olla hyvä paikka siipirikoille linnuille tai haavoittuneille ♥


 



 

Punaista ja pinkkiä

Eilen vai oliko se toissapäivänä satoi
mukavasti rapsuttaen ikkunaani pisaroita.
Hiukan ne saattaa näkyä ikkunakoristeen takaa.
Oiva keli tammikuussa.
Tänään rannalla liiikuessani huomasin,
että keli hankiaisella,
terävä lumen reuna askeleen kohdalla.
Se tietää ,että puput pysyy piilosilla.
Eikä kunnon metsämies mene metsälle moiseen aikaan.
Näin kertoi mulle joskus edesmennyt metsästäjä mies.
Näitä tuossa rannalla mietiskelin astellessani,
Ja muistelin.
Tammikuun sydäntalvella vettä sataa ja ulkona nollakeli.
Kuulostaa jännältä, verrattuna viime tammikuun pakkasiin.

Ostin kimpun tulppaaneja kuten huomaan monen muunkin tehneen.

Ilon kukkia värikkäitä, kukapa niitä ei haluaisi.
Ja halusin minäkin ne blogiani koristamaan.
Samanvärisiin päädyin kun viime vuonnakin,
keltaisiakin oli.
Valkoisten kohdalla mietin,
mutta kyllä se pinkki on edelleen lempparini.
En osta leikkokukkia yleensä 
vaan tulppaaneita täytyy saada näihin aikoihin.
Amaryllis kukkii iloisesti, innokkaana,
kuin viimeistä päivää.

Laskeskelen, mietiskelen, kolme ja puolikuukautta
mökkeilyn aloittamiseen,
ei ole paljon, syksyllä oli enemmän.
Siellä odotan helmililjojen minua odottavan, kun lumet sulaa, krookuksetkin ja narsissit!
Kyllä odotuksessakin on puolensa!
Helmikuu menee sutjakasti, on laskiaista ja lyhyt kuukausi muutenkin.
Rannalla oli taas hyytävän kylmä ,mutta siitä enemmän huomenna.

Hei taas koskikara!

Kiitoksia teille hyvät lukijat,satunnaiset vierailijat monista mukavista viesteistä.
On ilo avata kone ja blogi ja arvailla kuka on käynyt kommentoimassa.
Tänään aurinkoinen ei kuitenkaan viihtynyt pakkastaivaalla,
näyttäytyi ja sulkeutui pilvi verhon taakse,
vaikka aamusta lupaili muuta.

Kovin aikaseen ei päästy kuitenkaan liikenteeseen
Eli harmaaksi veti tämänkin päivän.
Yhtä kaikki matkaan miekkosen mieli tekevi.

Miekankoskelle koskikaraa tietämään taas, tuonne noin 45km:n päähän,
matkamme siis vei.

Kyllä se on sanottava, ei minusta ole lintukuvaajaksi, 
varvas on kipeä, ei voinut raahautua lumihangessa pitkiä matkoja.

Kovin lähelle ei anna tämä pariskunta minun tulla.

Joten jäin enimmäkseen kuvailemaan maisemia ajotieltä,
sillan päältä.
Mutta täytyy edelleen olla sitä mieltä
että on erikoisen mielen kiintoinen lintu  ja Seijastiinan mieleen erikoisesti.

Kova on sukeltelemaaan ja viuhakka liikkeissään muutenkin.
Kovasti jotain ruokaa tuntui löytyvän linnuille ,
asettuivat jään reunalle sitten aterioimaan,

toinen toiselle puolen siltaa ja toinen toiselle ,jään reunalle.

Hyytävä kylmyys tuli avonaiselta virralta,
pikku pakkanen nipisteli sormia,
vielä saamme kevättä ootella.

Mukava jos linnut pesiytyvät koskelle iloksemme,
voimme käydä moikkaamassa jälleen keväämmällä.