Lunta tulee viimeinkin...

Minä nautin lumesta. Tykkään kesänlapsena toki myös kesästä, kun silloin tähän maailmaan synnyin. Mutta siis minä nautin lumesta ja ootan sitä pitkän lokakuisen kuukauden. Ensi lumi viehättää, mutta kunnon lumisade on kaunis ja sitä tarvitaan, että kasvit pysyy hengissä pehmeän vaipan alla pitkän talven, odottaen kevättä jälleen. Eli vaikka lumella on vastustajansa, kaikilla asioilla on hyvät puolensa, sehän on elämän tarkoitus. Ja talvella tulee täällä pohjolassa lunta milloin enemmän ja milloin vähemmän, mitä suotta murehtimaan sen tuloa kun sitä tulee kuitenkin, eli nautitaan vaan, isoista muhkeista lumihiutaleista ja tehdään vaikka lumienkeleitä. Ihana talvi. :)