Viimein sain itseni houkuteltua ottamaan virkkuukoukku "kauniiseen" käteen ja väkertämään lappusia sängynpeittoon. Nyt olen ottanut päämääräkseni, että tänä jouluna peitto on valmis. Pitää kohta mitata ,miten paljon suunnilleen vielä paloja puuttuu. Täähän on hauskaa pitkästä aikaa ja ei kummosia tarvii miettiä kun antaa vaan mennä. 5 palaa päivässä on jo hyvä saavutus. Ehkä ennätän virkata sitten vielä liina tai pari tyttärellekin lahjaksi. Valkea on aina kaunis liinana ja sopii lasipöydälle, joka hänellä on. Joulun alla on toki muutakin mukava askarrella. Ovessa täytyy olla ainakin jouluna kranssi, ja aionkin tästä lähiaikoina taas Tiimariin käyskennellä, joulukranssi aiheita tutkiskelemaan. Punatulkkuja, havunoksia, marjoja ja silkkinauhaa, niin niistähän jo syntyy mukavaa. Mitä jos ostaisin tänä vuonna tekohavuja, tuumailen tässä. Joulukuusi on oltava aito, mutta ovikranssi alkaa varista ennen aikojaan, että ehkä päädyn tekohavuihin siis. Mutta ei vielä, nyt siirryn keittiön puolelle ja jauhelihasta piirakkaa on tarkoitus tänään kokata. Illalla on mukava virkata peiton paloja telkkaria katsoessa. Ainakin toivon niin.
Nuohan ovat kuin lumihiutaleita!
VastaaPoistaNiin muuten ovatkin, Donna!
VastaaPoistaKyllä niitä jokunen vielä pitää väkertää.
:-)
Tuleepa ihana päiväpeitto!!
VastaaPoistaNyt kyllä itelläkin rupeaa houkuttaan. Ollut niin hässäkkää nyt talvilomalla, mutta kun vähän helpottaa rupeen etsii jotain ihanaa mallia ja aloitan uuden! :)
Niin nämä käsitytöt on syksyn hommia minulla ja ehkä keväälläkin. Kesällä ei jouda, ollaan paljon menossa ja ulkona. Nyt pitää välillä ommella paloja yhteen ,että näkis selvemmin, mitä vielä puuttuu. Käsityö kohdassa, näkyykin osa paloista jo ommeltuina yhteen. Tulee vähän kuin tähti.
VastaaPoista-seijastiina-