Syyyskuun lopulla

Näin sitä päivät lyhenee ja pimeä aika pitenee,
syyskuukin jo on lopuillaan, mihinkä se oikein katosi?

Minusta tämä syyskuu on ollut yhtä sadetta ja harmaata enimmäkseen,
vaan tämäpä viikko on ollut hyvä, tykkään tästä viikosta erityisesti!

Luonto on vetänyt puoleensa auringon myötä,
on kierrelty metsiä, luontopolkuja ja muuten vain maisemaa  vaihdettu.
Mökkeilyt on mökkeilty ja luukut pistetty kiinni,
mykät linnut istuu oksilla ja miettii etelään lähtöä.

Taitaa sinne kovin moni meistä ihmisistäkin tahtoa lentää,
pois harmaasta ankeudesta, syksyn ja tulevan lokakuun pimeydestä.
Minä jään rannalle ruikuttamaan ,kun kaikki lähtevät,
haikein mielin astelen keltaisten lehtien seassa tutuilla poluilla vielä.

Vaan haikeus ei kestä kauan, nautin keltaisista lehdistä joita lentää hiuksiini,
nautin pienestä yksittäisestä kukasta,
joka vielä jaksaa kukkia harmaiden ja kuolleiden lehtien seasta, sinnikkäästi,
kohti valoa on kasvettava, vielä kerran, valoa kohti noustava!

Onkohan luoja antanut meille pehmeän laskun syksyn värien lailla,
ettemme surisi mennyttä kesää ,ainakaan kovin paljon?
Luulin olevani kesän lapsi, rakastankin syksyä ,värejä iloa,kun taivas on sininen
ja  keltaiset lehdet hohtaa kuin kulta  taivaan sineä vasten.
Ilo löytyy hyvinkin pienistä asioista yleensä, luontohan on sinällään jo taideteos, kaikista parhain!

Iloa ovat tuottaneet myös kivat ystävät muistamalla!
Oikein paljon kiitoksia Janskula ja Marleena tunnustuksista! 

Tunnustuksessahan ei ole muuta kuin kertoa mistä sai sen ja lähettää se eteenpäin,
mutta tämä jo taitaa olla niin monella ystävällä, 
etten osaa eritellä vaan annan sen kaikille  lukijoille, näin syyskuunkin lopun kunniaksi!

" Ystävyys on akku elämän arjessa" 

"Ystävyys ja ystävät, myös kaikki blogiystävät, ne on vain niin elämän suola, ilo ja kaikkea millä ihminen pääsee jo pitkälle, vaikka elo muuten olisi kurjaa. Huolet tuntuvat pieniltä, varsinkin kun pieni ihminen löytää ystävyyden avaimet, niitä pitkään kaivattuaan. Täällä blogimaailmassa olen saanut tuon myös nähdä ja se tuntui NIIN hyvältä, kun ystäviä löytyy pienelle ihmiselle. Mieleni on keveä ja aurinkoinen, vaikka hetkeä aikaisemmin olin tuoliin lysähtänyt elon murheiden kasaannuttua. Sitä tämä elämä on...vuoristorataa" ♥

Vaan eipä ilot vielä tähän loppuneet ,eikä yllätykset, vieläkö jaksatte kuunnella?
Voitimpa yllätyksekseni ihanan palkinnon Tupun tupa blogista.. jeeeeeee! 
Ja palkinto on aivan mainio, tykkään!

Siis kotikosmetiikkaan reseptejä, ja tutkittuani kirjaa, tein jo suunnitelmia,
eli tottakai aion kokeilla niitä, ensin ajattelin kasvovoidetta tehdä, sitten yövoidetta, 
tai toisinpäin, hajuvettäkin voisin kokeilla, kasvonaamioita ja kaikkea sellaista, mitä vaan...
Kerrompa sitten mitä olen tehnyt, tai kokellut, kun alan raaka aineita kosmetiikkaan hankkia.
Ei vielä mutta myöhemmin, nyt olis vaan intoa kokeilla.
Kiitokset Tupulle kirjasta! ♥

Lopuksi tahdon kiittää ja ojentaa kaikille ihanille lukijoille, ystäville ja satunnaisille kävijöille
ruusun tämän pian päättyvän syyskuun kunniaksi ,tai muuten vain!
Lempeää loppukuuta, iloa ja lämpöisiä ajatuksia ♥
T seijastiina