Ei suurta tarvita
kauneuden kokeaksesi:
kastepisara rikkaruohon otsalla,
tuulen hulmahdus
hopeapajun hiuksissa,
jääkide ikkunassa,
kämmenenkokoinen hattara
pääsi päällä -

Oletko nähnyt
voitko kertoa
jotain kauniimpaa?

Vähän on tarpeen
tahi yksi vain
onneasi varten:
yksi ihminen, lähellä viipyvä,
luja käsi,hyväksyvä hymy,
katseen kiireetön kosketus -

oletko kokenut
voitko kertoa
mitää suurempaa?

-----Maaria Leinonen------

Moona saaliinsa kanssa

- Et voi omistaa kissaa
saat vain etuoikeuden
olla mukana
kissan elämässä -

Moona kissa suuren saaliinsa kanssa.
Myyräparan elämä ei ollut pitkä tänä keväänä.
Elämä on julmaa joskus.
Mutta se on kissan elämää.

Pahkoja ja lintuja bongailemassa

Ystävämme Pekka Naakka ystävineen on taas jaksanut
ilahduttaa minua kaupungin puistoissa ja kaduilla etsimässä
pesätarpeita tai mitä lienekkään.
Vai kertoilevatko nuo vain kuulumisia talven tuiskuista selvinneinä.
Mutta yhtä kaikki, pidän niistä.

Metsän reunukselle sinivuokkoja bongailemaan
tahtosin mennä.
Ei nuo vielä olleet nostaneet edes lehtiään,
aurinkoa tarvitaan, sanoivat.
Jäin kuitenkin kuuntelemaan mustarastaan viheltelyä,
ja yritin haastella sille itsekin viheltäen.

Siinä samalla etsin kameralle jotain kuvattavaa.
Paljon ei lumen alta vielä ollut paljastunut,
muutamia kääpiä ja pahkoja metsätien reunuksella.
Minusta ovat kovin kauniita.

Mustarastas ei suostunut tulemaan lähemmäksi,
kuuntelin sen kaihoisaa viheltelyä kauempaa.
Etsikö lie kumppania, vai joko oli morsian katsottu valmiiksi,
en saanut sitä vielä tietää.
Mietin palaavani pian puolen viikon päästä uudestaan.
Ehkä aurinko lämmittää hiukan maata,
no niin jos jaksaa paistaa,
että näen viimein joka keväiset sinivuokkomättäät,
joita jaksan joka kevät aina vain täällä ihailla.

Palaan kotiin ja peipponen tervehti tutulla viserryksellään,
pihapuissa.
Voi miten pienistä asioista taas tulin onnelliseksi :)

Lumen sulaessa tullut runo mieleen

- Kaikki pilvilinnani
ovat lumen lailla sulaneet.
Kaikki unelmani
ovat veden lailla valuneet pois.
Ja kaikesta siitä,
mitä rakastin
on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia
kalpeita tähtiä.

Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää.
Vesi on vaiti.

Vanha kuusi valvoo
ja muistelee valkoista pilveä
jota se on suudellut unessa -


-----Edith Södergran-----

Pääsiäisen jälkeistä elämää

Pääsiäistä mökillä, monta ihanaa vapaapäivää,
ja laatuaikaa perheen kera.
Kaikki koristukset laitettiin asiankuuluvalla tavalla
ja pöydät koreaksi.
Palapaistia, Auraperunoita, jälkiruuaksi Suklaahyytelökakkua.. nams.
Grillausta ja makkaranpaistoa notskilla.
Illalla pelit esiin: tuttu juttu, alias ja haluatko miljonääriksi.
Aika riensi kuin siivillä ja hauskaa oli.



Tuosta mökin edestä rantaan johtaa polku, kuten näkyy,
Makkarat maustui hyvälle,
ensimmäiset ja ulkona.
Polulla lunta puolisen metriä, eli ensin lapiohommiin,
ja seuraavana päivänä polku jo sulikin kuvan osoittamalla tavalla.




Monan tehtävä oli tutkia puutilanne ladossa :)
Pienin käpälin kissa kipitti perässä tutkimassa,
maailmaa taas ulkoa käsin, tai käpälin.
Muuten kissa viihtyi sisällä takan ääressä sohvalla makaillen.





Tuli, mikä ihana ,rauhoittava elementti.
Rakastan avotulta.
Iltaan hiipuvat päivät onkin odotettuja,
kun saa takkaan tulet pistää ja saunan jälkeen mietiskellä niitä näitä,
pelata tai vain olla.



Lintuja bongailtiin kovasti.
Talitintit ,tutut iloiset veitikat aina ilahduttavat äänellään.
Joutsenia lensi jään yli matalalla, tutkiskelemaan viime kesäisiä
pesimäpaikkoja lahden poukamaan.
Mustarastas lauloi iltalauluaan kaihoisasti,
ei antautunut kuvaan vempele kaunokainen.
Lokit kirkuivat äänekkäästi lahden suulla.




Toinen pääsiäispäivä : Jo raotti taivas sinisyyttään,
hiukan vain, juuri kun sain tuolin raahattua jäälle rannalle,
pilvet tahtoi taas peittää taivaan.
Ei muuta kun sisään takkatulen lämpöön...



Kun oikein katsoo, vesipisarat näyttää kauniilta,
petäjän oksilla.
Pitää osata vain ottaa pienistä asioista iloa,
ja nauttia siitä säästä mitä luonto meille antaa.



Luonnossa on paljon hauskoja,
pieniä yksityiskohtia,
kun niitä osaa vaan etsiä.
Niin haikeaa oli taas poislähtö,
jättää pikku tintti laulamaan ja mustarastas.
Mutta on ihanaa palata myös omaan kotiin,
pikkuiseen ja lämpimään.
Nautitaan keväästä,
vaikka nietokset näyttää juuri nyt oikeestaan aika rumilta,
likaisilta ja ikäviltä :)

Suklaasuun unelmakakku

SUKLAAHYYTELÖKAKKU PÄÄSIÄISEKSI

75g voita sulatettuna
10-11 kpl Digestivekeksejä (kaura, tai vehnä esim.)

TÄYTE:

200g maitosuklaata
1prk ranskankermaa
3/4dl sokeria
2 kananmunaa
1/2dl kahvijuomaa
3 liivatelehteä
1rkl kahvilikööriä
2dl kuohukermaa
koristeeksi valkosuklaata tai maitosuklaata rouhittuna
sitruunan makuista nomparelleja


- Murskaa keksit tehosekoittimessa esimerkiksi.
- Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja nipistä kiinni ,leikkaa ylimääräinen paperi pois.
- Leikkaa suikaleet reunoille myös,kostuta niin ne pysyy hyvin paikallaan.
- Sulata suklaa
- Vaahdota munat ja sokeri
- Liota liivatteita kylmässä vedessä noin 10min, puristele vedet pois.
- Sulata liivatteet kuumaan kahviin.
- Lisää kahvi - liivateseos muna- sokerivaahtoon sekoittaen.
- Yhdistä sulatettu suklaa ja ranskankerma.
- Sekoita ja lisää likööri.
- Vaahdota kerma ja lisää varovasti käännellen kaikkien täytteen ainesten kanssa.
- Kaada keksimurujen päälle ja anna olla ainakin 4 tuntia jääkaapissa hyytymässä.
- Koristele.

Ihana pääsiästorttu odottaa herkuttelijoita:
Muuten hyvä idea on pistää keksit paksuun muovipussiin ja kaulia ne vaan hienoksi.
Tällä kakulla aloitamme pääsiäisen juhlimisen.
Pidän näistä hyytelötortuista ja pääsiäiseen kuuluu suklaa,
piilotellaan munia ja popsitaan hyvälä omallatunnolla herkkuja,
kyllä joskus pitää saada nauttia.

-

Perhoselle

- Liian varhain heräsit
perhonen
kevääseen.

Lepattelet kulokenttien
kukattomien varpujen yllä.
Kuihdut kylmenevään iltaan
löytämättä
ainuttakaan
kukkasta
täyttämättä
tehtävääsi
turhana
kuin keskeneräinen
unohtunut ajatus.

Vaan mikä ilo kaikille
jotka näkivät
levottoman lentosi
huhtikuun keväässä
jään rajalla
tuskin uskoen näkemäänsä.

Kiitävän hetken kimalsi arki.


-----Maaria Leinonen-----


Nokkosperhosia on kuulemma jo havaittu.
Voi hyvänen aika sentään, kyllä se kevät tulee sieltä.
Minä en ole havainnut vielä niitä,
kuvani on otettu viime kesänä.

Hyvää onnellista Huhtikuuta kaikille lukijoille!